Silmiä avaava kirja, joka jakaa mielipiteitä ja herättää toivon kipinän tulevaisuuden suhteen.

Nelli Kentän ja Katri Norrlinin kirja Vitun ruma (Into Kustannus, 2021) kertoo sosiaalisen median aiheuttamista ulkonäköpaineista.

“Somen takia koen itseni päivittäin iljettäväksi”, kerrotaan kirjan esittelytekstissä. Kun vertailee itseään tunteja laitettuihin ja kirurgisin toimenpitein muokattuihin ihmisiin, jotka keräävät satoja tykkäyksiä, tuntee itsensä helposti nukkavieruksi.

Teinit viettävät tunteja meikaten peilin edessä ennen kouluun lähtöä. He miettivät, mistä saada rahat uusiin trendivaatteisiin.

Osa kauppaa osamaksulla ostettua elektroniikkaa muille nuorille alle ostohinnan ja näin rahoittaa sosiaalisessa mediassa esitettävän loisteliaan elämän. Osa sortuu pikavippeihin, joiden ongelmat ovat yleisesti tunnettuja.

Nuoria tulee plastiikkakirurgin vastaanotolle mukanaan sometähden uusin Instagram-kuva ja toive samanlaisesta vartalosta. Plastiikkakirurgin palvelut voi maksaa osamaksulla ja laskulla, mikä on nuorentanut asiakaskuntaa.

Osa kirurgeista kieltäytyy vaarallisista toimenpiteistä, joten osa asiakkaista menee operoitavaksi ulkomaille. Nenäleikkaukset ovat hyvin suosittuja Turkissa.

Nuoret tarvitsevat esikuvia, joita neurokirjoon kuuluvat, liikuntavammaiset tai etniset nuoret eivät suosituista televisiosarjoista saa. Vähemmistöihin kuuluvat ja vammaiset hahmot ovat nuorten seuraamissa sarjoissa marginaalisia ja hyvin harvoin pääosassa sarjaa. Sarjojen antama kuva normaalista on hyvin kapea.

Sairaus ja vamma ovat erityisnuoren normaali. Kuinka saada lisää erityisnuoria sarjojen merkittäviksi hahmoiksi? Miten sarja voitaisiin saada valtavirtaan?

Nuoruudessa etsitään omaa paikkaa ja luodaan pohjaa omannäköiselle elämälle. Nuoren itsetunnon on hyvin hankalaa kehittyä, jos ei ole omanlaisia, vammaisia tai värillisiä, esikuvia.

Huono itsetunto vaikeuttaa elämää, sillä monet mahdollisuudet jäävät huomaamatta, tai ei uskalla hakea, koska ei ole tarpeeksi hyvä omasta mielestään.

Muutos on tulossa, sillä aikakauslehtien kansiin otetaan yhä enemmän värillisiä nuoria ja kulttuurisesta omimisesta keskustellaan avoimemmin.

Kirjaa elävöittivät kuuluisuuksien haastattelut ja kirjailijoiden keskustelut. Oma suosikkini haastatteluista oli laulaja Kasmirin haastattelu, jossa hän kertoi kokeneensa ulkonäköpaineita Vadelmavene-kappaleen lyödessä läpi, sillä ei näytä perinteiseltä pop-muusikolta.

Kasmir sai kappaleen julkaisun aikaan useita ilkeitä kommentteja. Kommentit satuttivat silloin, mutta nykyään ne enemmän naurattavat.

Kirjaa suosittelen ennen kaikkea nuorille, sosiaalista mediaa käyttäville ja siellä työskenteleville. Somessa työskennellessä kannattaa muistaa kaksi sääntöä: jos leikkiin lähtee, kannattaa tietää leikin säännöt ja ettei kaikki todellisuudessa ole sitä, miltä näyttää.