Hallinnon lähetekeskustelussa oli paikalla hallituksen, toimiston ja jaostojen edustajia keskustelemassa kritiikkiä herättäneistä budjettipäätöksistä.

Protun toimisto lähetti vaatimuksensa budjettipäätösten uudelleenkäsittelystä jaostojen yhteiselle sähköpostilistalle heti hallituksen kokouksen jälkeisenä aamuna. KUVA: Stella Jolkin.

Protun toimiston työntekijöitä, hallituksen jäseniä ja muita aktiiveja kokoontui keskiviikkona 20.4. lähetekeskusteluun keskustelemaan erimielisyyksistä hallituksen ja yhdistyksen toimijoiden välillä. Kiista koski hallituksen tekemää budjettipäivitystä, jonka nähtiin olevan ristiriidassa Protun strategian kanssa.

Hallitus päivitti kokouksessaan 9.-10.4. yhdistyksen budjettia. Jaostot olivat esittäneet hallitukselle uusia budjettilisäyksiä, joista hallitus leikkasi säästötoimena. Näihin leikkauksiin sisältyivät mm. Protu-lehden budjetin kaventaminen, koulutuskoordinaattorin työsuhteen jatkamatta jättäminen heinäkuun 2022 jälkeen ja visuaalisen ilmeen uudistamisen liittyvän materiaalien uudistamisen siirtäminen ensi vuodelle.

Samassa kokouksessa oli myös päätetty varata rahaa leirikesän tiimien kriisipuhelimeen, mutta tämä päätös peruttiin. Jaostotoiminnalle merkittävimpänä säästötoimena hallitus päätti vahvasti suositella jaostoille etäkokousten suosimista, jotta matkakorvaus- ja ateriamaksuja säästyisi.

Päivitykset budjettiin johtuivat hallituksen päätöksestä ryhtyä säästämään rahaa Protun omaa leirikeskusta varten. Leirikeskustyöryhmä on löytänyt mahdollisen ehdokkaan Protun omaksi leirikeskukseksi, johon tarvittaisiin rahaa sekä ostamista varten otettavan lainan omaosuutta että leirikeskuksen remonttia varten yhteensä noin 200 000€. 

Pian hallituksen kokouksen jälkeen Protun toimisto lähetti hallitukselle ja jaostoille sähköpostin otsikolla Toimisto vaatii: Protun hallituksen peruttava päätös leikata panostuksista jaostoihin. Sähköpostissa kritisoitiin hallituksen budjettipäivityksiä viitaten Protun vuosien 2021-2022 strategiaan, jonka tavoitteita ovat muun muassa järjestön toiminnan vakauttaminen ja selkiyttäminen sekä vapaaehtoisten jaksamiseen panostaminen.

Viestissä toimisto vaatii, että hallitus ottaisi budjettipäätökset uudestaan harkintaan, sillä heidän mukaansa ylijäämä tulisi käyttää jaostotoimintaan panostamiseen leirikeskuksen hankkimisen sijaan.

Vastauksena toimiston ulostuloon hallitus järjesti lähetekeskustelun. Lähetekeskustelun tavoitteena oli tarjota kaikille aktiiveille mahdollisuus keskustella budjettipäätöksistä, strategiasta sekä järjestödemokratian toteutumisesta. Keskustelussa oli paikalla hallituksen, toimiston ja jaostojen edustajia. 

Vastauksena budjettipäätöksistä syntyneeseen keskusteluun hallitus päätti järjestää lähetekeskustelun. KUVA: Stella Jolkin.

Lähetekeskustelussa hallitus perusteli päätöstä säästää leirikeskuksen hankkimiseen muun muassa sillä, että vastaavanlaista tilaisuutta leirikeskuksen hankkimiseen tuskin tulee lähivuosina uudestaan.

Protu on tehnyt koronapandemian vuoksi tavallista enemmän tuottoa, kun esimerkiksi matkakorvauksia ei ole tarvinnut maksaa etäkoulutusten ja muiden etätapaamisten vuoksi. Tällaista tuottoa ei todennäköisesti tule enää tulevaisuudessa, kun palataan pandemiaa edeltäviin toimintamalleihin. Lisäksi yleinen markkinatilanne olisi juuri nyt edullinen. 

Hallituksen mukaan olisi hyvä, että Protulla olisi aina jokin paikka johon mennä, ja yleisesti on taloudellisesti kannattavampaa omistaa kuin vuokrata.

Hallituksen mukaan leirikeskus vakauttaisi Protun toimintaa, ja toisi tulevaisuudessa Protulle toivottuja lisätuloja, kun tilaa voitaisiin vuokrata myös muille tahoille. Hallitus korostaa, että kokouksessa päätettiin säästää rahaa, jotta mahdollisuus leirikeskuksen hankintaan olisi taattu. Kokouksessa ei siis päätetty vielä ostaa mitään vaan ainoastaan varautua säästämällä.

Toimiston työntekijät korostivat lähetekeskustelussa Protun säästöpäätösten vaikutusta jaostotoimintaan, joka on jo valmiiksi kriisissä. Etäkokoukset syövät aktiivien motivaatiota, mikä on näkynyt jaostotoimijoiden määrän vähenemisenä viime vuosina.

Vapaaehtoisten työmäärä ja vastuu nähdään liian suurena. Toimiston mukaan koulutuskoordinaattorin työsuhteen jatkamatta jättäminen lisää jaostojen, kouluttajien ja rekryjen työmäärää entisestään.

Vapaaehtoisten aktiivien tippuessa pois toiminnasta palkattujen työntekijöiden työmäärä kasvaa, sillä aiemmin aktiivien tekemät hommat kasaantuvat heille.

Vapaaehtoisten jaksamisongelmien takia Protun strategiassa vuosille 2021-2022 painotetaan aktiivien hyvinvoinnin edistämistä. Strategian tulisi ohjata kaikkea Protun toimintaa. Toimisto näkee, että varojen käyttäminen leirikeskukseen aktiivien hyvinvoinnin edistämisen sijaan on strategian vastaista.

Protun työntekijät näkevät jatkuvasti työssään, miten vapaaehtoiset ainoastaan suorittavat pakollisia Protun pyörittämiseen vaadittavia tehtäviä, eikä aikaa jää toiminnan kehittämiseen, vaikka halua olisi. Kokeneita protuja on jäänyt toiminnasta viime vuosina paljon pois.

–Turvallisuus- ja laatuvaatimukset Protua kohtaan ovat viime vuosina kasvaneet, yhteiskunnan suhtautuminen vapaaehtoistoimintaan on muuttunut, työ on nykyään enemmän projektiluonteista ja Protu kilpailee muun muassa ilmastotoiminnan kanssa – tämä kaikki vaikeuttaa Protun toimintaa, toteaa viestintä- ja vapaaehtoiskoordinaattori Simo Porola.

Toimisto kritisoi myös päätöstä kriisipuhelimeen varattavan rahan leikkaamisesta. Alunperin oli suunniteltu, että kriisipuhelimelle varataan budjetissa rahaa hätävaraksi. Tällä rahalla voitaisiin kriisipuhelimeen palkata päivystäjiä, jos vapaaehtoisia päivystäjiä ei ole riittävästi.

Säästöehdotuksena puheenjohtajisto tarjoutui päivystämään kriisipuhelimessa ne viikot, joille olisi muuten palkattu päivystäjiä. Toimisto ei pidä tätä riittävänä tai vastuullisena toimenpiteenä.

Ylipäätään toimisto pitää koko leirikeskushanketta harkitsemattomana. Protu saisi keskusta varten yrityslainaa, jonka laina-aika olisi vain 6-7 vuotta. Leirikeskuksen remontointiin menee kuitenkin paljon kuluja, joita varten lainaa ei myönnettäisi.

Kiinteistön omistamisesta aiheutuu myös paljon juoksevia kuluja, sillä Protun pitäisi esimerkiksi palkata kiinteistönhoitaja. Jos leirikeskus olisikin homeessa, tai jos tulisi muita ongelmia, niitä ei välttämättä olisi varaa korvata.

Laskelmia oman leirikeskuksen tuottavuudesta toimisto ei pidä tarpeeksi tarkkoina tai luotettavina. Toimistosihteeri Eeva Kankainen korostaa, ettei kyseessä ole ”nyt tai ei koskaan” -tilanne, jollaisena hallitus sen näkee. Hänen mielestään budjettilisäykset eivät estäisi leirikeskuksen hankkimista tulevaisuudessa.

Hallituksen budjettipäätösten isoimpana kiistakapulana oli päätös olla jatkamatta koulutuskoordinaattori Kukka-Maria Wessmanin työsuhdetta. KUVA: Stella Jolkin.

Myös jaostot ottivat budjettileikkauksiin kantaa sekä lähetekeskustelussa että sähköpostitse ennen sitä. Rekrytointiryhmän kannanotossa huomautetaan, että koulutukset saatiin hädin tuskin järjestettyä tänäkään talvena, vaikka tukena oli palkattu koulutuskoordinaattori.

Kouluttajista on ollut suuri pula, ja on ollut useita tilanteita, joissa vaikkapa kaksi kouluttajaa on saattanut joutua vetämään yli kolmenkymmenen koulutettavan koulutuksia. Myös rekryt ovat päätyneet kouluttamaan tekijäpulan vuoksi.

Aktiivi Alex Oksanen totesi lähetekeskustelussa, että leirikeskushankkeen nostaminen vapaaehtoisten jaksamisen edelle on loukkaavaa. Hänen mielestään vapaaehtoiset ovat koko järjestön toiminnan ydin ja edellytys.

Jaostolaiset nostivat lähetekeskustelussa esiin myös kysymyksen, miksei ylijäämää käytettäisi ennemmin laadukkaampien leirikeskusten vuokraamiseen, mikäli osasyynä oman leirikeskuksen hankkimiseen on vuokrattavien keskusten huono kunto. 

Keskustelua herätti budjettipäivitysten lisäksi myös hallituksen päätös nostaa leiriläisten määrää 17:stä 18:aan, sekä ehdotus pilottikokeilusta, jossa yhdellä leiripaikalla järjestettäisiin yhtäaikaisesti kaksi leiriä.

Vuosittain satoja nuoria jää ilman leiripaikkaa, ja leiriläismäärän kasvattamisella voitaisiin tarjota leirikokemus entistä useammalla nuorelle. Rekryjen mukaan leiriläismäärän nostattamiseen ei pitäisi pyrkiä ennen kuin järjestön toiminta on vakaammalla pohjalla.

Koulutuskoordinaattori Kukka-Maaria Wessman nosti esiin kysymyksen, että tulisiko järjestön jäsenmäärän kasvattamisen edes olla itseisarvo.

Lähetekeskustelussa sovittiin, että 23.-24.4. järjestettävässä kevätkokouksessa keskustellaan Protun strategiasta, järjestön johtamisesta sekä leiriläismäärän kasvattamisesta ja kahden leirin hybridimallista.

Hallitus käsitteli budjettipäivitykset uudestaan ylimääräisessä kokouksessaan 27.4.

–Lähetekeskustelusta jäi toiveikas fiilis. Varsinkin hallituksen puheenjohtajan ansiosta minulle jäi jaostolaisena kuultu olo, sen jälkeen kun taas itse aiheena ollut budjettilinjaus oli jättänyt minulle ja monelle muulle jaostolaiselle todella epäarvostetun fiiliksen, kommentoi lähetekeskusteluun osallistunut aktiivi Alex Oksanen.

Oksasen mielestä tärkeintä olisi, että kaikki toimijat Protussa, hallitus mukaan lukien, ymmärtäisivät järjestön kärsivän jaostojen, koulutusten ja tapahtumien tekijäpulasta. Siksi hänen mielestään olisi tärkeää, että aktiivien hyvinvointiin panostettaisiin kaikilla mahdollisilla resursseilla, jotta vähäisetkin aktiivit eivät palaisi loppuun.

Hänen mukaansa aktiiveilla on lopulta todella vahva halu tehdä ja kehittää vapaaehtoistyötä, mikä ei kuitenkaan onnistu resurssien ollessa vähissä.

Hallituksen jäsen ja lähetekeskustelun sihteeri Miro Hietalan mielestä lähetekeskustelun järjestäminen oli tulehtuneessa tilanteessa äärimmäisen tärkeää. Hänen mielestään toimielinten konfliktien ei tule antaa kehittyä pitkälle vaan ongelmista olisi hyvä keskustella.

–On myös hyvä, että Protun toimijat uskaltavat nostaa esille mielestään ongelmallisia asioita ja edistävät järjestödemokratiaa, toteaa Hietala.

Hietala koki, että lähetekeskustelussa osa aktiiveista takertui hallituslaisten kommenteissa pääasioiden sijaan pikkuseikkoihin, mikä heikensi ja myrkytti rauhanomaista dialogia. Hänestä tuntui, että hallitusta tahdottiin tuomita ymmärtämättä sen toimintaa, vaikka sekä hallituksella että aktiiveilla on yhdistyksen paras mielessä.

–Pääosin keskustelusta jäi kuitenkin hyvä fiilis. Olen varma, että seuraavassa hallituksen kokouksessa budjettipäätösten uudelleenkäsittelyssä tullaan huomioimaan aktiivien ja toimiston esiin tuomat mielipiteet.

Hietala toivoo, että tulevaisuudessa aktiivit ovat aktiivisesti tuomassa esille huomaamiaan epäkohtia Protussa.

–Keskustelu keskiviikkona oli protumaisen tasokasta. Itse asia, kuinka sitoutunut hallitus on strategiaan ja toimintasuunnitelmaan, jäi kuitenkin avoimeksi, sanoo pääsihteeri Anu Taivainen.

Taivaisen mukaan toimiston työntekijät näkevät aktiivikentän suuren työmäärän. He ovat sitoutuneet jo alkaneisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään tukemaan innostusta Protussa toimimiseen.

–Voimme vain toivoa hallitukselta selkeää ja nopeaa reaktiota strategian vastaisen budjettipäätöksen purkamiseen, toteaa Taivainen.

FAKTALAATIKKO

Lähetekeskustelu:
Lähetekeskustelu tarkoittaa keskustelua, joka käydään ennen asian virallista käsittelyä. Itse lähetekeskustelussa ei siis tehdä päätöksiä.
Koulutuskoordinaattori:
Koulutuskoordinaattorin toimenkuvaan kuuluu muun muassa koulutusjaoston tukeminen koulutusten sisällöissä ja järjestämisessä, talouskoulutusten järjestäminen, turvallisuuskoulutusten kehittäminen ja hallinnon koulutukset sekä muut koulutuksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi koulutuskoordinaattori tarkastelee ja kehittää koulutus- ja rekrytointiprosessia tiimiläispulaan vastaamisen näkökulmasta sekä muita Protun käytäntöjä jaksamisen ja sensitiivisyyden näkökulmista.” (Protun uutiskirje 23.10.2021, muokattu) Tämänhetkisen koulutuskoordinaattorin työsopimus on voimassa heinäkuun 2022 loppuun, koulutuskoordinaattoria ei olla siis irtisanomassa, vaan työsuhdetta ei mahdollisesti jatkettaisi enää heinäkuun jälkeen.
Protun strategia:
Strategia on tiivistelmä siitä, millaiseksi Protun ja sen toiminnan kehittyvän tietyssä ajassa ja miten tämä saavutetaan. Yksi nykyisen strategian ydintavoitteista kaudelle 2021-2022 on vapaaehtoistyön kehittäminen ja uudistaminen niin, että sen tekeminen olisi turvallista, mielekästä ja kestävää. Toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat muun muassa jaostojen tehtävien uudelleenmäärittäminen jaostojen omia toiveita kuunnellen, sekä sisäisen viestinnän kehittäminen niin, että siinä korostettaisiin omien taitojen kehittämisen mahdollisuutta vastuunoton sijaan. Protun kaikessa toiminnassa on suuri tekijäpula, jonka seurauksena yksittäisten henkilöiden työmäärä kasvaa liian suureksi ja lopulta nämä henkilöt jäävät pois toiminnasta. Visiona siis on, että Protu antaa tekijöilleen enemmän kuin ottaa ja näin ollen järjestö pysyisi vakaalla pohjalla sekä leirit laadukkaina.
Faktalaatikon tekijä: Riina Martikainen