Dialogia: Valinnanvapaudesta

Mielipiteet  Avara maailma  
28.2.2016 klo 22:48

Protu-lehden päätoimittaja Lauri Linna asettaa lukijalle tärkeän arvovalinnan helmikuun (17.2.) blogimerkinnässään: alkoholin entistä helpompi saatavuus, vai ihmishenget?

Vastaus kysymykseen sen tässä muodossa on jokaiselle varmasti välittömästi selvä: länsimainen kulttuuri tulkitsee moraalia ihmishengen määräämättömän suuren arvon kautta. Aina on valittava ihmishenget. Aion kuitenkin esittää, että kysymyksenasettelu johdattaa lukijan tahallisesti epätodelliseen valintatilanteeseen. Tällä poliittisessa retoriikassa usein ilmenevällä vilpillisellä valintatilanteella on sen yleisyyden vuoksi nimi ja määritelmä. Väärä vastakkainasettelu on argumentaatiovirhe, jossa tilanne riisutaan kahteen vaihtoehtoon, vaikka vaihtoehtoja on useita. Ansiokas esimerkki tästä retoriikasta on nykyisen hallituksemme ”tämä on ainoa vaihtoehto”-linja, jossa tarjotut vaihtoehdot ovat leikkaukset tai velkakuolema.

Linna on kuitenkin ehdottomasti oikeassa siinä, että alkoholi aiheuttaa mittavia menetyksiä sekä kansantaloudelle, että populaation sisällä, ja että säätely on tehokas tapa vähentää näitä menetyksiä. Tutkimushaku hakusanayhdistelmillä ”alkoholi”, ”säätely” ja ”kuolleisuus” opettaa nopeasti, että lukuisat modernit kirjallisuuskatsaukset (metatutkimukset) sekä varsinaiset tutkimukset löytävät yhteyden alkoholin hinnan (ja saatavuuden) sääntelyn ja henkilövahinkojen välillä. Laajin nopeasti löytämäni luotettava (ja lukuisasti viitattu) systemaattinen katsaus alan tutkimukseen löysi 50 luotettavaa tutkimusta, ja tulosten arviointi tuotti seuraavan päätelmän: julkisella sääntelyllä on merkittävä vaikutus alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja tapaturmiin. Tuloksista on luettavissa, että alkoholiveron kaksinkertaistaminen laskisi alkoholiin liittyvää kuolleisuutta 35 %, liikennekuolemia 11 %, seksitautien leviämistä 6 %, väkivaltaa 2 % ja rikollisuutta 1.4 %. [1] Erilaisten säätelytapojen vaikutusta taas on verrattu lukuisia metatutkimuksia ja systemaattisia arvioita tutkineessa katsauksessa [2], jonka mukaan alkoholin hinnan ja saatavuuden säätely olivat merkittävästi parempia alkoholin käytön laskun ennustajia kuin esimerkiksi kouluissa tehty valistus tai kotona saatu kasvatus.

Missä siis vika? On kaikille tässä vaiheessa ilmeistä, että mikäli hyväksyy kulutustuotteiden hintojen säätelyn valtion toimesta, hinnan korotus on oivallinen tapa ehkäistä kyseisten tuotteiden kulutusta. Entä jos ei hyväksy? Riittääkö suomalainen asenneilmapiiri alkoholin kulutuksen vähentämiseen? Mitä viime vuodet opettavat meille, ja mitä seurauksia Suomen tämänhetkisessä tilanteessa on alkoholin hinnan korotuksella ja saatavuuden rajoittamisella?

Dataa suomalaisten asenteista alkoholipolitiikkaa kohtaan kerää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. THL julkaisi äskettäin uusimman mielipidetutkimuksensa tulokset, joita Linnakin käytti jutussa lähteenään. Tutkimuskysymys on muotoiltu seuraavasti: kannattavatko suomalaiset tiukempaa alkoholin säätelyä. Aion kääntää kysymyksen päälaelleen, pitäen tulokset silti mielestäni yhtäpitävinä: kuinka paljon suomalaisia kiinnostaa saada alkoholia käsiinsä? Tutkimus osoittaa, että suomalaisen mielestä Alkon monopoliasema alkoholin myynnissä on hyvä asia, ja väkevien alkoholituotteiden saatavuus ruokakaupoista saa vuosi vuodelta vähemmän kannatusta (poikkeuksena viini 47 % tänä vuonna ja 41 % viime vuonna). Jos sääntely on ainoa tie, jonka kautta THL haluaa tiedustella suomalaisten kiinnostusta alkoholiin, olkoon. Tulokset on silti tulkittavissa suomalaisten kiinnostuksen laskuna alkoholituotteita kohtaan.

Tätä johtopäätöstä tukee myös päihteiden käytön trendit nuorison keskuudessa: MLL:n ehkäisevän päihdetyön tutkimus vuodelta 2009 [3] kartoittaa alkoholia käyttämättömien nuorten määrän kasvun 20 prosentista 35 prosenttiin 10 vuodessa (99-09) ja vähintään kerran humalassa olleiden nuorten osuuden laskun 70 prosentista 60 prosenttiin. Kun otetaan huomioon, että Suomen alkoholiveron laskeminen vuonna 2004 ja kolme korotusta vuosina 2008 ja 2009 eivät millään tavalla näy käyrissä, aion ehdottaa ilmiön erillisyyttä sääntelystä.

Sääntelyllä tiedetään olevan myös kielteisiä vaikutuksia. Linna viittaa tekstissään, ettemme nykytilassa elä kieltolaissa. Tämä on hyvä asia, sillä kieltolain vaikutukset kansanterveyteen ja talouteen olivat negatiiviset. Kieltolain ulkopuolella, vaikka alkoholiveron laskun tiedetään lisänneen alkoholin kulutusta, ei alkoholiveron nosto ole sitä laskenut takaisin entiselle tasolleen. Ihmiset hakevat alkoholinsa ulkomailta. [4]

Asia ei ole siis lainkaan yksitahoinen, saati kahden vastakohdan valintatilanne. Motivaatio vastineeseeni syntyy valtion säätelyn vieroksumisesta: opeta ihminen elämään oikein, älä pakota. Kyseessä on ideologinen valinta, mutta niin on sääntelyn kannattajillakin. Kaiken ristiriitaisen datan valossa vaikuttaa silti siltä, että kulttuurimme on hyvinkin kykeneväinen oppimaan karttamaan alkoholin haittakäyttöä, tai käyttöä kaiken kaikkiaan. Kaikki viittaamani tutkimukset ovat kulttuuririippuvaisia, sillä niiden muuttujat elävät alkoholin käytölle suotuisassa kulttuurissa. Totta kai alkoholin lukitseminen kaapin perälle vähentää sen käyttöä. Alkoholin käytölle kielteinen kulttuuri voidaan kuitenkin luoda paljon vapausystävällisemmin.

Jatkopohdinnan aiheita ovat mm. mikä tekee kulttuurista päihdemyönteisen, kannattaako valita pitkän vai lyhyen aikavälin ratkaisu jos molemmat on mahdollista toteuttaa ja miltä sääntely ja ”saannin” rajoitus kuulostaa vaikkapa seksitautien leviämistä rajoittavana keinona?

Lähteet:
1. Wagenaar, Alexander C., Amy L. Tobler, and Kelli A. Komro. (2010). ”Effects Of Alcohol Tax And Price Policies On Morbidity And Mortality: A Systematic Review.” American Journal Of Public Health 100-11.
2. Anderson, P., Chisholm, D., & Fuhr, D. C. (2009). Alcohol and global health 2: Effectiveness and cost-effectiveness of policies and programmes to reduce the harm caused by alcohol. The Lancet, 373(9682), 2234-46.
3. http://mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/fc074707211a7e49213cefc7547cf6d4/1456417879/application/pdf/13178938/Nuorten%20p%C3%A4ihdekokeilut%20ja%20-asenteet%20muutoksessa..pdf
4. http://yle.fi/tekstitv/arkisto/kuluttaja/nain_eurooppa_juo_-_suomen_alkoholiveropolitiikka_varoittava_esimerkki_2169.html