Exodus: Gods and Kings on niitä elokuvia, joita ei tulla muistamaan elokuvasta itsestään, vaan jostain oheisilmiöstä. Elokuva itsessään on melko kunnianhimoton ja perinteinen kuvaus Raamatun tapahtumista, joka ei välttämättä tuo paljoa pureskeltavaa missään muodossa, vaikka sinänsä toimiikin ihan hyvin. Elokuva ei siis ole kovinkaan muistettava.
Paljon suurempi haloo onkin noussut elokuvan näyttelijävalinnoista. Elokuva kertoo Raamatun kuvailemasta juutalaisten joukkopaosta ja sijoittuu siten muinaiseen Egyptiin. Kohu syntyi kun muinaisen egyptiläisiä ja heprealaisia palkattiin näyttelemään lähinnä valkoisia, amerikkalaisia näyttelijöitä, huippuna Christian Bale Mooseksena. Elokuvaa syytettiin historian “valkopesemisestä”. Mutta suurempi ongelma taisi olla, että monia pienempiä rooleja, eli orjia, palvelijoita ym. tavallista kansaa näyttelivät etnisesti oikeanlaiset, eli tummemmat ihmiset, kun taas juuri kuninkaallisia esitti vain länsimaiset näyttelijät, joka herätti rotuhierarkia- ja rasismi-viboja monissa.
Itse en suoraan sanottuna välittänyt kohusta paljoakaan, ja pidin sitä jopa jokseenkin typeränä. Christian Bale tuo vain paljon enemmän näkyvyyttä elokuvalle kuin yksikään lähi-itäläinen näyttelijä. Ja vaikka elokuva ehkä ulkoisesti pyrkiikin jonkinasteiseen realismiin tai uskottavuuteen, niin loppujen lopuksi kaikki näyttelijät puhuvat englantia, joten historiallinen tarkkuus ei liene ollut kovin korkealla sijalla tärkeysjärjestyksessä. Ja vaikka melko varmasti voi sanoa, ettei historiallinen Mooses (jos sellaista edes oli) näyttänyt Christian Balelta, niin fakta myös on, ettei kukaan tiedä varmasti miltä muinaiset egyptiläiset tai heprealaiset näyttivät.
Mutta onko tämä vain turhaa kyynisyyttä omalta osaltani? Miksi emme voisi vaatia, että etnisiä rooleja esittäisi etniset näyttelijät? Argumentin vuoksi yritinkin katsoa asiaa toiselta kantilta ja miettiä moisen roolituksen huonoja puolia.
Suurin ongelma, jonka pystyn löytämään piilee rakenteisessa joita “valkopesevä” roolitus luo. Pahinta vallankäyttöä on sellainen, jota on vaikea huomata, ja se on myös vallankäyttöä, jossa media on ollut mukana. Antamalla vaikutusvaltaisten etnisten ihmisten roolit valkoisille luodaan maailmankuvaa, jossa valkoinen rotu on normi. Maailmaa jossa valkoinen heteromies on aina ollut historian päättävissä asemissa. Ja semmoinen vaikuttaa helposti ajatteluun, huomaamattakin. Jos ajatellessamme Moosesta näemme Christian Balen, niin sen luulisi vaikuttavan johonkin.
Sama pätee myös toisin päin. Jos näemme tummat tai itämaiset ihmiset vain palvelijoina ja alaisina tms. sillä voi olla ikäviä vaikutuksia tosimaailmaan, jossa vähemmistöillä on muutenkin vaikeuksia saada tasa-arvoista kohtelua valkoisen rodun kanssa. Esimerkin voima on olemassa ja todellinen. Tätä kirjoittaessani mieleeni muistui monta tummaa elokuvapresidenttiä, jotka edelsivät oikeaa mustaa presidenttiä Yhdysvalloissa.
Ehkä suurin oikea vaikutus, jonka keksin on se, että jos muutamme etnisiä rooleja siten, että ne soveltuvat valkoisille näyttelijöille, vähemmistöjä edustavilta näyttelijöiltä vähenevät työt, ja ne työt taas saa näyttelijät joille muutenkin riittää rooleja.
Elokuvaa opiskellessani törmäsin ikävään faktaan, että valitettavasti kaikesta sosiaalisen tasa-arvon kehityksestä huolimatta, eri sukupuolta tai etnisyyttä edustavat ihmiset saavat vain tietynlaisia, tarkasti rajattuja rooleja. Miksi? Koska heille kirjoitetaan vain tietynlaisia rooleja. En muista ihan tarkkoja lukumääriä, mutta (valkoisia) mieshahmoja tai karikatyyreja on tusinoittain ja tusinoittain, niin paljon jopa, että on vaikeaa puhua siitä millainen on tyypillinen “miesrooli” elokuvassa. Mutta naistyyppejä on huomattavasti vähemmän. On kaunis rakkaudenkohde, ankara mamma, empaattinen äitihahmo, ilkeä miestennielijä, ja ehkä muutama muu, ja siinä on varmaan 90% kaikista rooleista, joita naiset pääsevät esittämään. Sama juttu etnisten vähemmistöjen kanssa. Jos olet vähemmistöön kuuluva nainen, mahdollisuutesi näytellä monipuolisia rooleja ovat valitettavan pienet.
Tässä maailmassamme etnisten roolien “valkopeseminen” on ongelma vähemmistönäyttelijöille.
Okei, löysin siis mielestäni hyvän syyn olla kitkerä Exoduksen roolitusvalinnoille. Mutta jos laskeuden idealismin maailmasta, niin fakta on, että suurin osa rahaa tuovista näyttelijöistä on valkoisia. Ja ohjaaja Ridley Scott sanoi avoimesti, että ilman Christian Balea, ei Exodukseen luultavasti olisi koskaan saatu tarvittavaa rahoitusta.
Stereotyyppinen roolitus on kuitenkin iso ongelma syvällä rakenteissa. Pelätään, ettei tumma näyttelijä tuo rahaa elokuvalle, joten tummaa näyttelijää ei valita. Jos valitaan, niin elokuvaan ei panosteta niin paljoa rahan menettämisen pelossa. Kun elokuvaan ei panosteta, joko laadullisesti tai markkinoinnissa, elokuva ei tuo tarpeeksi rahaa tuottajilleen. Kun elokuva ei tuo tarpeeksi rahaa, etsitään syntipukkia, todetaan, ettei tumma näyttelijä tuo rahaa, ja samaa virhettä ei toisteta ensi kerralla. Ja kun seuraavaa kertaa ei tule, niin elokuvayleisö ei koskaan totu näkemään tummia näyttelijöitä uusissa rooleissa, ja kynnys katsoa moinen elokuva nousee ja tuottajat taas menettävät rahaa.
Tällaiset asiat muuttuvat valitettavan hitaasti, mutta niihin onneksi pystyy jokainen elokuvakävijä vaikuttamaan niin halutessaan.