Blogit

Mä lennän, mutta millä hinnalla, kun jäätikkö jo sulaa?

15.8.2014 klo 19:27

Eletään jännittäviä aikoja, sillä loppukesä, eli ihana alkusyksy, on sitä muutosten aikaa! Polkupyörät saavat mahdollisesti pian luvan vallata yhden autotien pääkaupunkiseudulla, vapaakauppasopimus on päättäjien pöydällä EU:ssa…

Ja minulla, kuten monella muullakin, on muutto edessä! Muutosta! Jes!

Muutan Hollantiin (taisiisanteeksi Alankomaihin).

Fiilis on superpositiivinen! Vaikkakin kaiken oleellisen pakkaaaminen vanhempieni 30-vuotta vanhaan isoon matkalaukkuun oli taas kerran henkisesti uuvuttava kokemus. Viimeiset pari vuotta olen hyppinyt ns. ”jäälautalta toiselle”, väliaikaisesta valitsemastani sijainnista toiseen, pysähtymättä kunnolla minnekään asettuakseni asumaan. Mutta jostain sitä tavaraa on rönsynnyt, ikiliikkujallekin. Aiheesta riittäisi setvittävää yhden jos toisenkin julkaisun verran, mutta nyt – matkalaukku on pakattu ja kiinni (eikä ne vanhat vetoketjutkaan ole revähtäneet saumoistaan, huh jes).

”Jännittääkö jo, ahdistaako yhtään?”

Joo. Vähän. Ei siis muuttaminen uuteen, ventovieraaseen kulttuuriympäristöön ja maahan tai se opintojen jatkaminen tuntemattomassa opinahjossa. Mutta siis se itse siirtyminen sinne määränpäähän lentämällä, se hermostuttaa epämukavasti.

Ajatus lentokoneella matkustamisesta ahdistaa. En tiedä, onko tämä viisasta laisinkaan. Oksettaa.

Ruotsin kautta Amsterdamiin, josta jatkan matkaani junalla. Ja ei, ahdistukseni ei liity pelkoon, että lentokoneeni ammutaan taivaalta alas tai käärmeet valtaavat matkustajatilan. Matkapahoinvoinnista pääsin yli ja ympäri jo 10 vuotta sitten. Mutta se ympäristökuormitus, jonka tämäkin lento, jolle olen sattunut ostamaan lippuni, aiheuttaa – se minua ahdistaa. (Ja ne muoviset aterimet, voi yökkk!)

Sain matkalippuni suhteellisen edullisesti, mutta musta savupilvi, joka pölähtää koneeni noustessa ilmaan, se ei ole ilmastolle yhtälailla edullinen. Huolettomalta ja upealta kuulostava seikkailu onkin susi lampaanvaatteissa – jäätävä takapakki vihreälle elämäntyylilleni ja pienelle hiilijalanjäljelleni!

Vertailun vuoksi: Lentomatkani (vain Amsterdamin suuntaan) vapauttaa ilmaan 0.383 tonnia hiilidioksidia. Määrä ei sisällä kimppa-autokyytiä Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentokentälle (0.143 tonnia, hyi), eikä junamatkaani Amsterdamista eteläosien pääkaupunkiin eli Maastrichtiin (6.7 kg).

Matka lentokoneella Tukholman kautta Amsterdamiin Helsingistä verottaa ilmastoa 0.383 tonnilla hiilidioksidia.

Matka lentokoneella Tukholman kautta Amsterdamiin Helsingistä verottaa ilmastoa 0.383 tonnilla hiilidioksidia, mikä on peräti 25% keskiverron vegaanin vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.

 

Autolla matkustaminen verottaa ympäristöä 75% enemmän verrattuna nykyaisiin juniin.

Autolla matkustaminen verottaa ympäristöä 75% enemmän verrattuna nykyaisiin juniin.

Ah, junat – vain neljäsosa henkilöauton saastepilvestä, perillä nopeammin ja kyytiin mahtuu kymmenkertaisesti enemmän possee kuin hikiseen autoon.

Koen ihmisenä vastuuta ottaa asiasta vastuuta ja tehdä asialle jotain. Ympäristövero. Haluan hyvittää aiheuttamani pahan! Tai ainakin koettaa.

Ajatus kupli väkisin pintaan, kun Yle uutisoi juuri kiihtyvästä aikataulusta, jolla napäjäämme arktisilla alueilla hupenee sulaen käsiin (kuin pehmis festareilla) – mistä kiittäminen käy, ei pelkästään ilmaston luonnollisena pidettyä lämpötilan vaihtelua, meitä sivistyneitä ihmisiä, näin kärjistetysti.

Ja aivan kuin maapallon jäätiköiden sulaminen kokonaisuudessaan ei olisi tarpeeksi kamala rikos ja aivopähkinä, vapautuu siinä kaiken ohessa ilmakehään Ylen uutisen mukaan valtavat määrät metaania. Voikin miettiä, mitä hiilidioksidia moninkertaisesti vahvempi metaani saisikaan aikaan maapallon eliöstössä, jos ”pelkästään” hiilidioksidi on aiheuttanut viimeiset vuosikymmenet tasaista lämpötilannousua ja vastaavia ekologisia ja taloudellisia laajamittaisia kriisejä. Vastaavanlainen määrä metaania sekoittaisi hajanaisen korttipakan täysin totaalisesti ja luultavasti sinkoaisi kaikki kortit pelissä aivan sikin sokin – ja mitä luultavimmin, koko peli loppuisikin siihen.

Eli toisinsanoen, kulutuskäyttäytyminen ja siihen sitoutuva talous, jotka ovat vahvasti sidoksissa hiilidioksidin ym. päästöjen määrään ilmakehässä meidän jokaisen yläpuolellamme, vaikuttavat myös ennenpitkää siihen, tukehdummeko metaaniin (tai hukummeko merenpinnan alle ennen sitä – ei pidä olla liian mustavalkoinen pessimisti kuitenkaan ;)). Metaaniahan toki vapautuu nytkin kaasuna ilmakehään muualtakin kuin arktisilla napa-alueilla – käytännössä kaikkialla vaan, missä ”eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa oloissa.” Vaikka metaanin elinikä ja kestävyys ilmastossa on hiilidioksidiin verrattuna lyhyempi, sitä on ilmakehässä jo tällä hetkellä kolme kertaa enemmän kuin luonnollisesti esiintyisi, kiitos ihmisten ja teollisuuden. Ja huolettoman riisinviljelyn ja karjatalouden. Kiitos.

Tietenkin hiilidioksidin kaltaisia päästöjä vapautuisi luonnollisestikin, kuten ilmastonmuutoksen vastustajien lempiargumentti kuuluu, mutta siihen on turha tuudittautua. Kiihtynyt ilmastonlämpeneminen, kuten nykyihminen voi omilla silmillään todistaa ja hoksottimilla hoksottaa, ei ole lopputulema pelkästä uloshengitetystä hiilidioksidista. Matkustaminen, syöminen, kuluttaminen ylipäänsä ja rakentaminen ovat merkittävimmät osa-alueet, jotka tuottavat kasvihuoneilmiötä ruokkivia päästöjä.

Ja tässä olen minä. Tämä poikkeuksellinen lentomatka tuntuu tehneen ikävän tahran viherpestyyn elämääni. Tahran, jota ei saa pestyä irti. Öljytahra valkoisella pellavalla. Pää painoksissa saan säksätystä ja korvilleni luontoäidiltä tästä sotkusta, jonka sain aikaan rettelöinnilläni. Eikä ilmastoveron maksaminen hyvitykseksi ilmastopäästöistään ole sekään kestävä ratkaisu, koska se ei ole yhtä hyvä ratkaisu kuin saastuttamatta jättäminen. Mutta hyvittämättä jättäminen on typerin ja vastuuttominen ratkaisu, jonka voi tehdä laisinkaan.

Lentomaksu ehdottaa, että 10% matkan hinnasta (lentolipun tms tai menolöpön hinnasta) olisi hyvä summa maksettavaksi hyväntekeväisyyteen. Projekteihin ympäristön ja ilmaston hyväksi. Niin fiksua! Ja niin sellaista, mitä pitäisi tehdä muulloinkin kuin vain silloin, kun sattuu laskeutumaan vieraalle lentokentälle. Jokaisen.

Lentomaksun periaatteen mukaisesti minun olisi maksettava 20 euroa ilmastoveroa. Saman verran kuin maksoin junalipustani, kohtuullinen summa. Voisin maksaa enemmänkin mieluusti. Lentomaksu ohjaa lahjoitussummani lyhentemättömänä Polttava kysymys -ilmastolakikampanjalle Suomessa (jessss) ja muihin kohteisiin, jotka tähtäävät torjumaan ilmastonmuutosta pitkäjänteisesti ja kestävästi. Maksun voi suorittaa milloin vain tilisiirrolla. Huraa!

MyClimate tarjoaa Lentomaksua täsmällisemmät päästölaskurit (ja miellyttävämmän graafisen ulkoasun lel). MyClimate ohjaa ilmastoverosi yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti kestäviin projekteihin, jotka nekin tähtäävät torjumaan ilmastonmuutosta ympäri maailman. Sivusto ehdotti kahta erihintaista ”portfoliota” eli lahjoituskohdetta, joista voisin valita. Joko 11 euroa ja kehittyvissä maissa kehittyvät jatkossakin uusiutuva energia ja energiatehokas teknologia. Go Madagascar! Tai 34 euroa samalla tarkoituspohjalla, mutta puolet menee Sveitsiin ja toinen puoli kehittyviin maihin. Yllättävä veto sveitsiläiseltä organisaatiolta?

Olisi kiinnostavaa tietää, millaisen ympäristöveron kannalla te lukijat olette.

Itse olen Greenpeacen kuukausilahjoittaja ja nyt muutamaa muuta tehtyä lahjoitusta rikkaampi.