Blogit
Puheenjohtajalta  

Miksi hakea hallitukseen?

19.11.2015 klo 11:58
Kuva: Milo Savolainen
Kuva: Milo Savolainen

Mitä enemmän yhdistyksessä käytetään valtaa vain päättäjän muodolliseen asemaan nojautuen, sitä vähemmän kukaan muu uskaltaa olla oma-aloitteinen. Protun pysyminen elinvoimaisena vaatiikin väistämättä sitä, että sen jäsenet ovat halukkaita tekemään muutakin, kuin mitä joku on heiltä ensin erikseen pyytänyt.

Protun hallitus on tässä usein vaikeassa välikädessä. Toisaalta on tärkeää, että jäsenemme kokevat hallituksen ratkaisujen edustavan heidän omia toiveitaan. Kuitenkin hallituksella on myös selkeä muodollinen tehtävä ja sen pitää uskaltaa tehdä valintoja. Tärkeintä on, että hallitus tekee ratkaisunsa perustellusti ja kaikki näkökohdat punniten. Jos hallitus ei raaskisi päättää mitään sellaista, mitä kaikki Protun jäsenet eivät kannata, sen ja koko Protun toiminta halvaantuisi. Ja miksi meillä silloin edes olisi hallitusvaaleja?

Hallitus pyrkii innostamaan jäseniämme sanoilla (linjauksilla, tavoitteilla, toimintaideoilla) ja ohjaamalla resursseja (rahaa, ihmisiä, aikaa) oikeisiin paikkoihin. Samalla sen pitää valvoa, että toiminta kulkee kohti yhdessä sovittua päämäärää (strategia, tulevaisuudenkuva ja vuotuinen toimintasuunnitelma) yhdessä sovituin arvoin. Vapaaehtoistoiminnan tärkein perusta ei ole rahoitus vaan hyvä yhteishenki ja yhteinen luottamus toimintatapojen oikeudenmukaisuuteen. Kukaan ei halua olla mukana yhdistyksessä, joka ei ole uskottava edes jäsentensä suuntaan.

Juuri hyvä yhteishenki aiheuttaa sen, että ongelmatilanteissa hallitukselle jää hyvin vähän kurinpitokeinoja käytettäväkseen. Esimerkiksi kynnys budjetinylityksen takaisinperintään on suuri, vaikka aktiivi olisikin ollut rahaa käyttäessään hävyttömän huolimaton. Hallituksen ja jaostojen välillä täytyy vallita keskustelunhalu ja molemminpuolinen luottamus, sillä pohjimmiltaan jaostojen olisi tosi helppoa jättää tottelematta. Ei hallituksen jäsenistä ole kuitenkaan tekemään asioita jaostojen puolesta. Jaostojen täytyy luottaa siihen, että hallitus haluaa kuulla ja arvostaa heidän näkemyksiään, ja hallituksen täytyy puolestaan luottaa siihen, että jaostoaktiivit tunnustavat hallituksen jäsenistön yhdessä valitsemaksi tahoksi.

 

Tosiasia on, että Protussa nimenomaan hallitus päättää hirveän monista asioista. Se, että lain näkökulmasta hallitus on ”toimeenpaneva” eikä ”päättävä” elin, on käytännössä harhaanjohtava ilmaisu. Protun syyskokouksessa kyllä vahvistetaan järjestömme budjetti ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle, mutta kokous muuttaa niitä harvoin paria lausetta enempää. Toki kokousaineistot ovat välillä puuduttavan pitkiäkin mutta suurin syy tähän on yleiskokousten kokousetiketissä: yhteistä kokousaikaa ei koeta asialliseksi ”haaskata” toisarvoisiin yksityiskohtiin. Eikä tämä ole edes nimenomaan hallituksen toive vaan ennen kaikkea yleiskokouksen osanottajista itsestään lähtöisin oleva juttu. Pohjimmiltaan yleiskokouksissa tuntuukin vallitsevan pohjavire, että hallituksen tehtävä ei ole yleiskokouksessa vakuuttaa jäseniä esityksensä tarpeellisuudesta, vaan yleiskokouksen rooli on vain vahtia, että hallitukselta ei pääse läpi mitään liian hölmöä.

(Tämä ei ole demokratian riemuvoitto. Eikä tilanne ole hallituksellekaan optimaalinen, sillä se tarkoittaa, että myöskään omasta onnistumisesta ei siten saa kuin harvoin palautetta.)

Näiden lisäksi hallitus päättää vuoden aikana monesta muusta, mitä sen ei tarvitse lainkaan vahvistaa yleiskokouksella. Esimerkiksi syyskokouksen vahvistama budjetti on meillä aina lähinnä suuntaa antava. Jos esimerkiksi odotettuihin tuloihin tai menoihin tulee yllättäviä muutoksia, hallituksen tehtävä on sovittaa budjetti uusiin lukuihin. Koska monet tulomme perustuvat valistuneisiin arvauksiin (esim. leirimaksutuotot ja julkiset avustukset), käytännössä säätämistä pitää aina tehdä. Olennaista on myös huomata, että leirimaksujen suuruudesta päätetään aina yksin hallituksessa, koska leirimaksut on vahvistettava jo ennen syyskokousta. Samaten hallitus käytännössä päättää esimerkiksi koulutusten täysihoitomaksujen sekä Nufitin pääsylippujen hinnat. Jäsenten kukkaroon vaikuttaa myös se, että hallitus päättää aina kulloisenkin kevät- ja syyskokouksen paikkakunnan (joskin valinnanvara on usein kapea, koska paikkoja on niin huonosti saatavilla). Hirveän iso osa siitä, miten hyvin Protu kulloinkin ottaa jäsentensä eri tulotasot huomioon, riippuu siitä, ketkä hallituksessa kyseisenä vuonna istuvat.

Myös ensi kesäksi hallitus esittää, että siitä, maksetaanko leiritiimeille täydet matkakorvaukset myös tiimikoulutuksen ja leirin välissä pidettävään tiimitapaamiseen, päättää hallitus itse ja vasta sitten, kun taloustilanne on keväällä paremmin tiedossa. Vuoden aikana hallitus myös päättää monista poikkeuksista budjettiin: esimerkiksi nyt järjestettävä Protun 25-vuotisjuhla piti alkujaan järjestää nollabudjetilla pelkästään sponsorirahalla, mutta kun ulkopuolista rahoitusta ei saatu, hallitus myönsi juhlan järjestämiseen kolmentuhannen euron määrärahat. Käytännössä hallituksen pitäisi tehdä kymmenien tuhansien eurojen haaskauksia ja tahallista räikeää yleiskokouksessa hyväksytyn budjetin sivuuttamista, että vastuuvapauden myöntävällä kevätkokouksella olisi perusteet väittää hallituksen ylittäneen valtuutensa.

Hallitusvaalien tuloksessa onkin merkittävää, minkä jaostojen ja toimintolohkojemme ääni päätyy hallitukseen kuuluvaksi. Hallituksen päätöksenteosta tiedotetaan avoimesti, mutta hallitus käy myös paljon sisäistä keskusteluaan, ja siinä vaikuttaa paljon se, minkälaiset huomiot ja kehitystarpeet nousevat rivien välistä useimmin ääneen.

Ei-talouspäätöksistä hallitus vahvistaa jaostojen jäsenet ja linjaa, mitä asioita jaostot saavat itsenäisesti päättää ja mitä heidän halutaan tuovan hallitukselle päätettäväksi. Hallituksen oman kalenterin suunnittelu ja työvaliokunnalle annettava ohjeistus (puhumattakaan nyt joulukuussa tapahtuvasta uuden työvaliokunnan puheenjohtajan valinnasta!) vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten hyvin Protu saa tehtyä kaiken sen, mitä se nyt hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassaan lupaa. Hallitus on myös tehnyt monia käytännön ratkaisuja liittyen esimerkiksi kv-toiminnan tapahtumiin sekä Baskimaassa järjestettävään protuleiriin ja partioprotuleiriin liittyen. Toisaalta taas hallitus ei ole tänä vuonna onnistunut tekemään Protun yhdistysdemokratian tilan kartoitusta, vaikka sen vuosi sitten hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan olisi pitänyt.

Tänä vuonna hallitus on tehnyt Protun nimissä julkisia kannanottoja esimerkiksi nuorisolain valmisteluun sekä Pakilan nuorisotalon lopettamisuutiseen. Vuosi sitten hallitus myös päätti Protun nimissä yhdistyksen kannatuksesta tasa-arvoiselle avioliittolaille. Hallituksen valtuuksiin kuuluu myös päättää Protun liittymisestä eri yhdistyksiin, ja esimerkiksi hallituksen päätöksellä Protu on liittynyt jäseneksi Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:hyn, Palvelualojen työnantajat Palta ry:hyn sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYTiin. Nyt on käynnissä prosessi uuden, erillisen yhdistyksen perustamisesta huolehtimaan vastaisuudessa Nufitin järjestämisestä sekä säätiön perustaminen Protun omaisuudesta huolehtimiseksi. Nämä ovat yleiskokousasioita vain, jos yleiskokous huomaa ottaa niihin kantaa – mikä tietysti edellyttää, että hallitus erikseen tuo nämä asiat yleiskokoukselle tiedoksi tai päätettäväksi.

Vuonna 2016 hallituksella tulee olemaan merkittävä rooli Protun uuden strategian laatimisessa, vaikka jäsenten mielipiteitä tullaankin runsaasti kysymään. Hallitus myös tekee vuoden aikana useita linjauksia Protun toimintatapoihin liittyen: hallitus on vuosien saatossa linjannut mm. protuleirien sanomiskäytännöistä, alkoholinkäytöstä ja tupakoinnista protutilaisuuksissa, lentokonematkojen lentoveron maksamisesta, rekrytoinnin arvoista ja tiimiin hakevien karsimisperusteista, jaostojen jäsenten valintamenettelyistä sekä asiakirjajulkisuudesta ja yksityisyydensuojasta protutoiminnassa. Nyt käsillä oleva kasvisruoka-asiakin olisi ollut hallitustason päätös, jos kyse olisi ollut vain määräaikaisesta säästötoimenpiteestä. Mutta lain näkökulmasta hallitus olisi saanut tehdä päätöksen muutenkin – onhan meidän tähänastinenkin ruokatarjoilua koskeva linjaus päätetty yleiskokousten ulkopuolella.

 

Yksi yhdistävä piirre näissä kaikissa on: nämä eivät ole mitään mustavalkoisia kyllä tai ei -päätöksiä. Kun päätetään taloudesta, pitää aina ottaa selvää suunnitelman riskeistä ja sen vaikutuksista muuhun budjettiin. Linjaukset ja kannanotot vaativat kirjoittajansa ja vaativat ennakkotyötä. Nyt syyskokoukselle tuotava kasvisruokaesitys on työllistänyt hallituksesta koottua työryhmää jo alkuvuodesta asti, kun ensin tehtiin jäsenkysely, sitten analysoitiin vastaukset, kuultiin jäseniä kevätkokouksessa, analysoitiin lisää ja lopuksi työstettiin valmis esitysteksti. Olemme joutuneet myös toimimaan välillä eräänlaisena ”tuomioistuimena” Protun sisällä ja selvittelemään erimielisyyksiä jäsenten ja jaostojen välillä. Monet näistä asioista voidaan periaatteessa päättää nopeasti ja huonosti valmistellusti, mutta silloin niistä päätöksistäkin tulee huonoja.

Protun hallituksessa on opittu ratkaisemaan erimielisyyksiä. Mielipide-erot eivät olekaan hallitukselle tällä hetkellä suurin haaste, vaan se on ihmisten ehtiminen osallistua valmisteluun ja hallituksen kokouksiin. Toisin ilmaistuna: se, joka on innokas ja on valmis tekemään paljon työtä hallituksessa, saa siellä varmasti tehdä melkein mitä vain. Hallituksessa on vain hyvin vähän sellaisia valmistelu- ja suunnittelutehtäviä, joihin osallistuminen edellyttäisi välttämättä esimerkiksi juuri puheenjohtajiston jäsenyyttä. Facebook-ryhmäämmekin tulee joka viikko uusia keskustelunaiheita, joihin voi kommentoida, sekä valmistelutehtäviä, joiden tekemiseen voi tarjoutua.

Hallitus on jäsenilleen siitä haastava toimielin, että sen keskeisin tehtävä on nimenomaan tehdä päätöksiä, kokoustaa. Monet kokouksemme kestävät taukoineen jo 5-7 tuntia. Ryhmätöitä voidaan käyttää yhtenä valmistelun muotona, mutta pohjimmiltaan suuressa osassa päätöksiä on kyse nimenomaan selkeästä vaihtoehtojen välillä valitsemisesta, ja niistä hallituksen pitää ottaa yhteisesti vastuu. Päätösvaltaa ja vastuuta ei voida samalla lailla hajauttaa hallituksen eri jäsenten välille kuten esimerkiksi koulutusjaostossa koulutusrunkojen kirjoittamista. Toki kokouksia nopeuttaa, mitä runsaammin hallitus käy asioistaan keskustelua kokoustensa välillä.

Yleisestä kokouspainotteisuudesta seuraa kuitenkin suuri riski, että ryhmän tunnelma jää kehnoksi ja ihmiset etäiseksi. Jokainen hallituksen jäsen voi auttaa siinä huolehtimalla siitä, että varaa omalle hallitustyölleen ja hallitukselle ryhmänä itseltään tarpeeksi aikaa ja pitää kalenterinsa joustavana myös muutoksille. Lisäksi mitä enemmän hallituksessa on ihmisiä, joilla on halua panostaa niin hallituksen yhteiseen keskusteluun kuin yhteiseen ajanviettoon kokousten ulkopuolella, sen helpommin porukka ryhmäytyy ja viihtyy keskenään.

Mutta on hallituksessa kivaa. Siinä pääsee sukeltamaan todella syvälle Protun arvojen, linjausten ja toiminnan kehittämisen maailmaan. Hallitus johtaa toimintaa, ja nimenomaan hallituksen päätöksillä on niin laaja-alaiset vaikutukset protutoimintaan ja ihmisten viihtyvyyteen Protussa, että tietää tekevänsä tärkeää työtä. Silloin kuin huolellisen pohdinnan jälkeen luottaa itseensä ja arvioonsa siitä, mikä olisi Protulle kulloinkin oikeudenmukaisin ja tarpeellisin ratkaisu, hallitustyö on tosi palkitsevaa: juuri minä voin saada sen aikaan.