21: Kokeile kasvista

Palstat  
21.12.2014 klo 00:00
Aatu:
Hei, kasviskonsultti Peppi, tulin hakemaan vinkkejä. Suurimman osan elämästäni olen syönyt lähes joka aterianani liharuokaa, mutta nyt syksyllä lupasin vaimolleni, että kuluvan 12 kuukauden aikana olen täysin lihatta 120 päivää, siis joka kolmannen päivän. Projekti on alkanut ihan kohtuullisen hyvin, mutta kaipaisin vähän vinkkejä.

Peppi:
Hei Aatu! Todella hienoa että olet päättänyt aloittaa tällaisen projektin! Vaihdos siihen, että joka aterialla syöty liha vaihtuu osittain kasviksiin, voi tuntua alussa hankalalta. On varmasti hyvä, että olet aloittanut pienellä vaihdoksella – kolmena päivänä viikossa – etkä ole vaihtanut koko ruokavaliota kerralla. Koko ruokavalion uusiminen rajusti kun voi vaikuttaa kehoon epämukavin seurauksin.

Mihin tarkalleen kaipaisit lisäopastusta?

Aatu:
Haasteenani on lähinnä kasvisruokani yksipuolisuus: syön todella usein juuri Fafa’sin falafelejä tai thairavintolan annoksia tofulla. Välillä toki tulee tehtyä myös erilaisia tomaattisia pastakastikkeita ilman jauhelihaa. En ole löytänyt ravintoloista kovin montaa aidosti maukasta kasvisruokaa, ja kotona kasvisruoan tekeminen tuntuu huomattavasti työläämmältä kuin liharuoan. Huomaan myös monesti kasvisruokailtaa seuraavana aamuna olevani selvästi tavallista nälkäisempi. Epäilen, etten vain osaa valita kasvisruokaani sopivia ja aidosti täyttäviä raaka-aineita. Ei tofuakaan viitsi joka ruokaan änkeä.
Peppi:
Tuo on varmasti monelle tuttu haaste. Ravintolassa voi olla vaikea välillä löytää listalta mieleistä kasvisvaihtoehtoa, mutta moni ravintola myös suostuu aterian muuntamiseen. Esimerkiksi, jos ateriassa on vaikkapa lehtipihvi, niin sen voi vaihtaa vaikkapa grillattuun kesäkurpitsaan tai muuhun vastaavaan. Tätä olen itse jonkin verran tehnyt. Pitää vain rohkeasti kysyä.

Netistä, esimerkiksi Animalian sivuilta löytyy todella hyviä ja helppoja ohjeita kasvisruoan tekemiseen kotona. Helppo ratkaisu esimerkiksi jauhelihan korvaamiseen ruoissa on soijarouhe, jota saa useimmista ruokakaupoista. Sitä voi käyttää niin tomaattikastikkeissa kuin makaronilaatikossakin. Kun asuin vielä äitini luona, tein ruokaa usein muun muassa sisaruksilleni, ja sen jälkeenkin ystäväni ovat saaneet maistella kokkailujani aina silloin tällöin. Olen huomannut, että tekemäni soijamakaronilaatikko on aina syöty hetkessä loppuun. Moni ovat sanonut, että on mukava syödä ruokaa, jossa rakenne ei juurikaan eroa vastaavasta liharuoasta.Juhlavammille aterioille olen tehnyt usein täytettyjä paprikoita, jonkin monipuolisen salaatin ja perunamuusia pinaatilla. Täytetty paprika näyttää ja maistuu todella hyvälle!

Aatu:
Onko kaikessa pakko käyttää juuri soijaa? Sinällään olen kyllä havainnut sen käteväksi aineeksi, mutta sen liottaminen on aika työlästä ja maustan sen usein vahingossa liian valjusti. Se tuntuu helposti pelkältä väkinäiseltä massalta. Eikö sen sijaan voisi käyttää ihan jotain jo itsessään ja valmiiksikin maukasta kasvista? Soija on käsittääkseni myös kasvikseksi erityisen epäekologinen ruoka-aine.
Peppi:
Ei soijaa toki ole pakko käyttää – moni vain kokee sen helpoksi vaihtoehdoksi. Soija on myös loistava proteiininlähde, joten sinänsä se on todella hyvä vaihtoehto. Toki soijankin tuotannossa on omat epäekologisuutensa – etenkin sen lennättäminen tänne kauas pohjolaan – mutta lihan tuotantoon verrattuna sen hiilijalanjälki on paljon pienempi.

Se on tosiaankin kaikkine liotuksineen aikaavievä raaka-aine. Itse vähennän tätä työaikaa muun muassa liottamalla soijaa jo edellisenä yönä seuraavan päivän ruokaa varten. Ja nestepitoiseen ruokaan kuten keittoon tai kastikkeeseen soijan voi heittää liottamattakin mukaan.

Soijan maustamisen hyvä nyrkkisääntö on: ”laita vähän enemmän kuin laittaisit jauhelihaan.” Toki aina voi käyttää vahvemmankin makuisia mausteita. Itse pidän valkosipulista ja yrteistä, etenkin kuivattu basilika on hyvä! Mausteita kannattaa käyttää kasvisruokaa tehdessä ihan rennolla kädellä. Etenkin jos ruoassa käytetään soijaa tai kasviksia jotka eivät itsessään maistu juuri miltään. Tällaisia ovat mm. kesäkurpitsa, munakoiso ja retiisi.

Aatu:
Onko ulkomailta tuodun soijan hiilijalanjälki pienempi myös kuin Suomessa kasvatetun lihan tai riistan? Tärkein motivaationi kasvissyönnin lisäämiseen ovat eläinoikeusasiat ja sen tiedostaminen, että minun ei ole pakko tapattaa eläimiä selvitäkseni, mutta on tuo silti olennainen seikka.
Peppi:
Riista on aina oma asiansa, koska se elää metsissä ja syö oman ravintonsa metsistä, eikä sitä varten tarvitse lämmittää halleja sun muita. Jos lihaa syö, ekologisesti ajateltuna riista on paras vaihtoehto. Lihantuotannon sisällä on tietysti hiilijalanjäljissä eroja, esimerkiksi naudanlihan ja broilerin välillä. Mutta kasvatetun lihan hiilijalanjälki on silti aina soijaa suurempi, oli lihakarja sitten kasvatettu Suomessa tai ulkomailla.

Ympäristöystävällisyyttä miettiessä kannattaa myös olla kriittinen juuston suhteen, sillä eri juustoilla on ”parhaimmillaan” jopa suurempi hiilijalanjälki kuin possun ja broilerin lihalla. Ilmasto-opas.fi-sivuilta löytyy hyvä taulukko, kun vähän skrollailee alaspäin.

Aatu:
Jos haluaisin ruokaani mahdollisimman pienellä vaivalla valmiiksi maukasta proteiinilähdettä, mitä suosittelisit?
Peppi:
Helppoja proteiininlähteitä ovat tietysti tofu ja etenkin soija. Kuitenkin juuri pavuissa ihan yleisesti ja pinaatissa on myös paljon proteiinia. Itse olen mieltynyt käyttämään aika paljon pinaattia silloin, kun teen itse ruokaa tai käyn ravintolassa syömässä.

Jotkut henkilöt karttavat tofua – sen rakenne saattaa tuntua vähän oudolta, jos siihen ei ole tottunut. Myös pavut voivat olla joillekin ongelma. Mutta suurimmaksi ongelmaksi ihmiset, joille kasvisruokailusta olen puhunut, ovat sanoneet ongelmakseen puhtaasti ennakkoluulonsa. Joillakuilla taustalla ovat vaikuttaneet koulun kasvisruokapäivästä jääneet huonot muistot ja jotkut ovat myöntäneet, että eivät juuri tiedä kasvisruokailusta, joten on tuntunut hankalalta lähteä kokeilemaan.

Muita hyviä proteiinin lähteitä ovat pähkinät ja siemenet, täysjyväviljat, vehnänalkiot, makealupiini sekä vehnägluteenista valmistettava seitan. Näistä itse suosin etenkin pähkinöitä ja siemeniä helppoina välipaloina. Tykkään myös sekoittaa Ruohonjuuresta ostamaani hamppujauhetta pirtelöön ja puuroon – mutta aloittelijalle sen maku voi tuntua oudolta.

Aatu:
WWF:n kalaoppaassa kerrotaan, mitä kalakantoja uskaltaa syödä kalakantojen säilyttämiseksi, mutta entä kalan eettisyys noin muuten? Onko kalan tappaminen ruoaksi mielestäsi enemmän oikein kuin nisäkkään?
Peppi:
Itse koen kalan tappamisen ruoaksi aivan samanlaiseksi kuin muidenkin eläinten tappamisen. Tässä kohtaa minulle tulee kuitenkin vähän tekopyhä olo, sillä syön kalaa silloin tällöin. Mutta kalankin syönnissä on helppo tehdä valintoja muun muassa sen suhteen, syökö kasvatettua kalaa vai ikänsä luonnossa eläneitä lajeja kuten ahventa.

Pepin reseptit joulupöytään

Seitanpaisti

Seitan-paisti

4 dl vehnägluteenijauhoja
1 dl gramjauhoja eli kikhernejauhoja
1 dl soijajauhoja (tai yhteensä 2 dl kikhernejauhoja)
1 rkl kasvisliemijauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl garam masala -jauhetta

2 tl mietoa savupaprikajauhetta
0,5 tl inkiväärijauhetta
1 tl valkosipulijauhetta

0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl öljyä
2,5 dl vettä

Marinadi:

2 rkl öljyä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl tomaattipyrettä
1 rkl (omena)viinietikkaa
0,5 dl vettä

1. Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. Sekoita soijakastike ja öljy veteen ja lisää jauhoihin.

2. Sekoita tasaiseksi ja vaivaa muutama minuutti. Muotoile paistiksi.

3. Sekoita marinadin ainekset. Pyöritä seitankinkku marinadissa ja jätä maustumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mieluiten yön yli kylmässä. Kääntele kinkkua muutaman kerran maustumisen aikana.

4. Kääri paisti folioon ja laita syvälle uunipellille. Laita pellille muutaman sentin verran vettä ja paista 175 asteessa noin 1 h 15 min uunin keskitasolla. Anna paistin jäähtyä hetki ennen tarjoilua, parhaimmillaan se on kylmänä seuraavana päivänä.

Helppo kasvissyöjän kinkku

Savutofua voi vaikka sellaisenaan lisätä esimerkiksi salaatteihin kuutioina. Voit myös leikata sen viipaleiksi ja paistaa pannulla öljyssä.

Kinkun kaltaisen herkun savutofusta voi luoda seuraavasti:

Peitä kokonainen savutofupala löysällä vehnäjauhoista, suolasta ja vedestä tehdyllä taikinalla.

Murskaa hapankorppuja hienoksi rouheeksi ja pyörittele taikinoitu tofu hapankorppumurskassa. Paista uunissa 250 asteeseen n. 15–20 minuuttia. Lisukkeeksi voit valmistaa vaikka sinappi- tai punaviinikastikkeen.


Keskustelijat

Tarinamme ”kasviskonsultti” Peppi:

”Ajatus kasvissyöntiin siirtymisestä lähti minulla jo aika pienenä. Sain äidiltäni luvan ruokavaliomuutokseen, kun menin yläasteelle. Tärkein syyni kasvissyöntiin olivat ja ovat edelleen eläimet. Minusta vain yksinkertaisesti tuntuu pahalta ajatella, että jotakuta viatonta yksilöä kidutetaan täyteen ahdetussa hallissa, jotta se voidaan teurastaa ja kuljettaa lautaselleni. Etenkin kun tiesin, että voin syödä monipuolisesti ja terveellisesti ilmankin lihaa, en nähnyt syytä miksi en siitä luopuisi.”

Tarinamme ”kasvisaloittelija” Aatu:

”Olen syönyt suurimman osan elämästäni lähes joka aterialla lihaa. Se on ollut tapa ja se on hyvää. Protussa olen vähitellen tutustunut kasvisruokiin, mutta pitkän aikaa erilaiset soijatuotteet saivat mahani kipeäksi – nyt se tuntuu muuttuneen. Käytyäni häämatkalla Kreikassa huomasin, että hei, kasviksiahan voi olla ruoassa useita ja eri makuisia. En usko, että koskaan siirryn kokonaan kasvissyöjäksi, mutta pidän tärkeänä itseni totuttamista myös lihansyönnin vaihtoehtoihin. Jalotofu-merkin marinoitu tofu on hämmästyttävän hyvää ja ollut tässä suureksi avuksi.”