Olipa kerran joukko teinejä

Artikkelit  Järjestö  
8.8.2015 klo 01:08

Olipa kerran joukko teinejä ja vähän vanhempia teinejä jotka vahingossa eksyivät 5 päivää sitten metsään. He ystävystyivät ja tässä tarinassa kerron heidän päivästään. Kerron tästä päivästä, koska tämä erottui muista päivistä siten, että nämä hupsut teinit olivat hävittäneet kaikki kellot ja puhelimet.  Tästä seurasi se, että päivä kulki illasta aamuun.

Päivän he starttasivat iltasadulla ja mahautumisella. Iltapalan jälkeen nuoret ihmettelivät keitä ovat nuo oudot ihmiset. He päättivät jakautua ryhmiin ja mennä selvittämään asiaa. Päästyään tuntemattomien luokse he havaitsivat, että näillä ihmisillä oli erilaisia uskontoja ja rituaaleja. Esim: Nuotiopaikalla oli 10-vuotias tyttö grillivartassa. Tämä oli tytölle suuri kunnia, koska hän pääsi heimonsa juhla-ateriaksi. Pihalle mystisesti saapunessa tynnyrissä oli nainen joka luuli, että kaikki ulkomaailmassa on pahaa ja ainut turvallinen paikka on tynnyri. Nuoret yrittivät saada ihmiset tekemään parempia päätöksiä elämänsä suhteen.

Nuoret päättivät yrittää olla syvällisiä ja keskustella erilaisista eettisistä elämänpäätöksistä. Näitä olivat abortti, itsemurha, eutanasia ja kuolemantuomio. Syvällisyydet alkoivat aiheuttaa eripuraa, joten nuoret päättivät mielummin leikkiä ninjoja.

Tatu havaittiin olevan synnynnäinen ninja.

Tatu havaittiin olevan synnynnäinen ninja.

Nuoret olivat kyllästyneet omiin uskontoihinsa, joten he päättivät luoda uusia sellaisia. Uskontoja esiteltiin laulujen, tarinoiden, postereiden ja kuvien avulla. Uskonnot olivat hulvattomia ja niihin kuului esimerkiksi: karavaanari-uskonto, kurkkulaisuus ja ruhilaisuus.

Valo-taiteilijan luoma havannoiva kuva tilanteesta, jossa tiimiläisten vene oli uppoamassa. Syöpälääkkeen tutkijasta, raskaana olevasta äidistä, vapaaehtoistyöntekijästä, koirasta, traumatisoituneesta lapsesta ja viiden lapsen yksinhuoltaja isästä selvisi kuivana vain viimeiseksi mainittu.

Valo-taiteilijan luoma havannoiva kuva tilanteesta, jossa tiimiläisten vene oli uppoamassa. Syöpälääkkeen tutkijasta, raskaana olevasta äidistä, vapaaehtoistyöntekijästä, koirasta, traumatisoituneesta lapsesta ja viiden lapsen yksinhuoltaja isästä selvisi kuivana vain viimeiseksi mainittu.

Päivän vierähtäessä hurjaa vauhtia aamua kohti metsään eksyi vanhempi hupsu jota kutsuttiin Seta-Sampoksi. Koska Seta-Sampolla ei ollut parempaakaan tekemistä hän alkoi kertoa nuorille seksuaali-ja sukupuolivähemmistöistä. Sampo ei tuputtanut asiaa kellekkään, hän itsekin sukupuolivähemmistöihin kuuluvana valisti nuoria seksuaalisuudesta ja sukupuoli-identiteeteistä.

Ruokailtiin, Sampo lähti ja siirryttiin sulavasti juttelemaan elämän tarkoitusta. Keskustelu lainehti sulavasti mm. hedonismista leiriläisten omiin näkemyksiin elämästä ja sieltä itsetuntoon. Halailtiin pitkään ja kivikovat äijätkin hiljentyivät halaamaan moniksi minuuteiksi. Ihmeteltiin, miten viikon aikana on voinut päästää ihmisiä niin lähelle.

Päivä on ollut todella seesteisen rauhallinen, mutta samalla täynnä kiihkeää väittelyä. Kuitenkin päästiin yksimielisyyteen; olisipa tätä vielä toinen viikko.

Varpu, Titta, Valo & Manu 

Sarjassa Vahermajärven 2.8 – 9.8 leirin leiriläiset kertovat lehdessä päivä päivältä kuulumisistaan.