Protun tehtävänä on herättää nuoria ajattelemaan henkilökohtaisia ja globaaleja kysymyksiä asettamalla heidän eteensä hankalia tilanteita, joita on kerrankin olankohautuksen sijasta mietittävä loppuun saakka. Ruokaan liittyvät eettiset kysymykset ovat yksi tällainen ilmiö. Nykytilanne luonnonvarojen kulutuksessa on tutkimusten mukaan kestämätön, ja kasvisruoka voi olla erinomaista – olen erityisesti nauttinut herkullisen kasvislounaan kokkaamisesta leiriläispojille, jotka ovat “henkeen ja vereen lihansyöjiä”. Kommentit tyyliin “oli tosi hyvää, ei puuttunut kuin liha” osoittavat, että ajattelua on tapahtunut: aiempi käsitys kasvisruuasta pupunruokana on laajentunut. Ehkä jatkossa näidenkään isänmaan ja Äiti Maan toivojen ei ole pakko sisällyttää jokaiseen ateriaansa kuollutta eläintä.
Protun vahvuus näissä tilanteissa on kuitenkin tähän mennessä ollut, että jokaisella on lopulta oikeus tehdä omat valintansa itse ja tuntea silti olevansa arvostettuja yhteisön jäseniä. Nämäkin pojat ovat saaneet päivällisellä liha- tai kalaruokansa ja kokeneet, että heidät otetaan Protun selvästä agendasta huolimatta huomioon. Erilaisia ratkaisuja tehneiden ihmisten kanssa toimiminen auttaa myös ymmärtämään erilaisuutta ja avartaa niidenkin maailmankuvaa, joiden oma mielipide itse asiasta ei muutu.
Kasvissyönti on moraalisesti oikea ratkaisu. Ja kun yksilönä teen tällaisen kannanoton, se tarkoittaa tietenkin: minun mielestäni kasvissyönti on moraalisesti oikea ratkaisu. Myös vihreiden äänestäminen ja tupakoimattomuus ovat moraalisesti oikeita ratkaisuja. Silti Protun tapahtumissa alaikäisetkin röyhyttelevät tupakkapaikoilla, vaikka sen kieltää sekä Suomen laki että ympäristöetiikka, ja vasemmistoliittolaisia on otettu aina yhdistyksen puheenjohtajiksi saakka.
Protun arvot ja kysymyksenasettelut rajaavat jo nyt sitä ihmisjoukkoa, joka käytännössä on tervetullut mukaan toimintaamme. Äskeisessä kappaleessa en solvannut heroinisteja ja perussuomalaisia, koska yksikään yleiskokouksen osanottaja tuskin edustaa näitä ihmisryhmiä. Kaikki me elämme kuplassa. Kysymys on nyt siitä, kuinka laajalle Protun kuplan rajat halutaan asettaa. Olemme vasta saaneet laajennettua näitä rajoja sisältämään muutkin kuin uskonnottomat nuoret. Tiettyyn maailmankatsomukselliseen näkemykseen sitoutuminen lähettää eri mieltä oleville viestin, että he ovat ulkopuolisia ja heidän ajatuksensa vähempiarvoisia. Tuoreen jäsenkyselyn mukaan viidennes protuista kokisi näin, jos tapahtumissamme päätettäisiin siirtyä pelkkään kasvisruokaan. Määrä vastaa suunnilleen uskontokuntiin kuuluvien osuutta järjestössämme.
Voimme siirtyä kohti yhä pienempää puhdasoppisten ryhmää, tai sitten välttää tiukkojen katsomuksellisten kannanottojen tekemistä ja tavoittaa jatkossa uteliaan pohdinnan aatteemme piiriin jopa nykyistä enemmän nuoria ihmisiä, tulevaisuuden päättäjiä ja vaikuttajia.
Onko loppujen lopuksi rakentavampaa toimia yhdessä erilaisten väärässäolijoiden kanssa vai oikeassa pienen piirin kesken?
Timo Ahvenainen